Käenkaali

Käenkaali on sopeutunut kasvamaan metsänpohjan varjossa. Sen juuristo on hento ja lehdet hyvin ohuet, vain muutaman solukerroksen paksuiset. Kasvi on herkkä kuivumiselle, jota vastaan se suojautuu laskostamalla lehdykkänsä alaspäin toisiaan vasten. (luontoportti)

Käenkaalia voi syödä, mutta sitä ei suuremmissa määrin suositella. Se on happaman makuinen ja se sisältää oksaalihappoa. Sen vaikutusta voi kuitenkin neutraloida maidolla, jos ketunleipää syö enemmän. C-vitamiinipitoisuutensa ansiosta sitä on käytetty aiemmin kansanlääkinnässä keripukin hoitoon.

Myöhemmin kesällä kasvi ei vaivaudu enää kasvattamaan komeita avokukkia, vaan tekee kleistogaamisia, avautumattomia umpipölytteisiä kukkia, jotka muistuttavat nuppuja. Noin kolmasosa käenkaalin siemenistä kehittyy pölytyksen kautta ja kaksi kolmasosaa umpinaisiksi jäävistä kesäkukista. (Wikipedia)

Posted on 27 de maio de 2020, 08:32 AM by eeros